Aitoja tienviittoja maatalousalan tulevaisuuteen Järviseudulla
JAMIn ja Luonnonvarakeskus LUKEn yhteishanke Tienviitat Järviseudun maa- ja puutarhatalouden tulevaisuuteen on päättynyt. Pienessä hankkeessa saatiin aikaan valtavasti.
Hankkeessa tehtiin tulevaisuuden skenaarioita haastattelemalla maaseutualan tutkijoita, Järviseudun alueen toimijoita ja opetusalan osaajia. Lisäksi pidettiin kaksi tulevaisuustyöpajaa sekä tietoiskuja muun muassa biokaasusta, navettainfran rakentamisesta ja lihan jatkojalostuksesta.
– Hankkeen taustalla oli JAMIn tarve uudistaa ja kehittää luonnonvara-alan oppimisympäristöjä. Koulutuksen järjestäjien pitää tehdä tiiviimpää yhteistyötä keskenään ja työelämän kanssa. Tavoitteena oli myös kehittää Järviseudun alueen maa- ja puutarhatalouden elinkeinoja ja hahmottaa, mikä JAMIn rooli voisi kehittämisessä olla, kertoo luonnonvara-alan koulutusalajohtaja Henna Latvala JAMIsta.
Teknologiassa ja digitalisaation kehityksessä on pysyttävä mukana. Vaikka tuotantoyksiköt alalla kasvavat ja erikoistuvat, niin monimuotoisuus ja monipuolinen tuotanto, tiukka erikoistuminen ja jalostusasteen nostaminen voivat tarjota kannattavan ja ilmastoviisaan toiminnan myös pienemmille tiloille.
– JAMIn rooli integraattorina sekä alueellisena ja alkutuotannon kehittäjänä syveni hankkeen myötä, totesi LUKEn erikoistutkija Irene Vänninen hankkeen loppuseminaarissa joulukuun alussa.
Viisi tulevaisuudenkuvaa Järviseudulle
Hankkeessa tehtyjen haastattelujen pohjalta muodostettiin viisi tulevaisuudenkuvaa. Kyseessä ovat vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot, jotka eivät välttämättä sellaisenaan toteudu.
Ympäristö keskiössä: Ympäristöhuoli ohjaa ruokajärjestelmää ja maatalouspolitiikkaa. Uusiutuvan energian tuotanto kasvaa maaseudulla. Hiilen sidonta on keskiössä ja tuo myös lopputuotteille lisäarvoa. Kasvisten kysyntä kasvaa, mutta toisaalta myös pitäisi pyrkiä kasvipeitteisyyden kasvattamiseen. Luomu kasvaa ja monipuolistuu. Eläinten hyvinvointia pidetään markkinavalttina. Kiertotalousajattelu laajenee, viljelymenetelmät kehittyvät. Tilojen tarvetta omiin laitteisiin ja koneisiin vähennetään.
Maidon- ja lihantuotanto kehittyy: Paikallista jalostusta kehitetään. Lihan ja maidontuotannon arvostus kasvaa Suomessa, mutta eläintuotanto siirtyy kohti luomukäytäntöjä. Tilakoko kasvaa, mikä luo kannattavuutta. Syntyy biokaasulaitoksia, joihin voidaan ohjata lantaa ja muita sivuvirtoja. Eläinten kanssa työskentely houkuttelee nuoria alalle, myös ruoankasvatus ja somekanavat luovat kiinnostusta.
Monimuotoiset tilat: Pienet tilat nousevat monimuotoisuudellaan. Tuotanto on erikoistunutta ja pienehköä, kuten hamppua, nokkosta tai hunajaa. Uusia tuotantotapoja tulee. Pienet tilat ovat joustavia vastaamaan kuluttajien tarpeisiin, mutta työ vaatii osaamista ja luovuutta. Nuoret viljelijät ja alanvaihtajat tuovat ideoita. Ajatuksena, että kesällä viljellään, talvella jalostetaan. Maaseutu ylipäätään houkuttelee enemmän myös hyvien etätyömahdollisuuksien (kattava valokuituverkko) vuoksi, mikä lisää asiakkaita.
Tilojen yhteistyöllä voimaa: Pienet tilat säilyttävät elinvoimaisuutensa erikoistumisen ja yhteistyön avulla. Viljelykiertoa ja koneiden lainausta voidaan toteuttaa naapuritilan kanssa. Sivutuotteiden jalostusta. Uusia myyntikanavia, erilaista omistuspohjaa ja niche-tuotantoa.
Maatalouden kannattava kysyntä: Pitkällä aikavälillä päästään maataloustuista eroon. Kansainväliset ruokakriisit ja ruoan kysynnän kasvu ohjaavat. Broileri, kasvikset, erikoisviljat, non-food tuotteet teollisuuteen. Suurilla yksiköillä, digitaalisuudella ja uusilla teknologioilla tehokkuusetua. Robotiikka ja automaatio keventävät työtä. Palkkataso nousee, työvoimapula vähenee.
Tulevaisuuskuvien pohjalta kehittämishankkeita ja -ideoita
Skenaarioiden pohjalta syntyi kaiken kaikkiaan seitsemän uutta hankkeistamisehdotusta. Hankesuunnitelmia, joissa hyödynnettiin hankkeen ideoita, syntyi neljä. Kaikista hankkeistamisehdotuksista ja -suunnitelmista rahoituksen on saanut jo neljä hanketta ja yksi on rahoitushaussa.
– Kolmivuotisen hankkeen aikana toteutettiin toimenpiteitä haastavissa olosuhteissa muun muassa koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä. Hankkeen aikana aloitimme LUKEn kanssa hedelmällisen ja hyvän yhteistyön. Hanke osoittautui hyvin merkittäväksi, kuvailee JAMIn hanketyöntekijä Marjastiina Teixeira.
– Loimme ympärillemme vaikuttavan asiantuntijaverkoston ja syvensimme suhteita alueemme yrittäjiin, hän jatkaa.
Ideoituja ja osin jo alkaneitakin hankkeita ovat Two Countires – One environment, Vihreä Pilotti – Grön Pilot, HUBI25, Jamin Farmi – hiiltä sitova opetusnavetta, Biogeneraattori-hanke (Biodieselin valmistamisen pilotointi uudella tekniikalla opetusympäristössä), Kokonaiskestävä puutarhatuotanto sekä Liikkuvan teurastamon esiselvityshanke.
– Varsinaisten hankkeistusideoiden ulkopuolelta saatiin myös muihin hankeideoihin sisältöä. JAMIssa muun muassa käynnistettiin kolmivuotisena hankeaikana Hop Up -kotimaisen humalantuotannon käynnistäminen -hanke, jonka myötä JAMIlle perustettiin humalatarha. Jatkohanke, Laatuhumala – Suomalainen laatuhumala viljelyyn, ehti myös jo alkaa, Marjastiina Teixeira kertoo.
Tästä on hyvä jatkaa
Hankkeessa mukana olleet tahot ovat tyytyväisiä ja iloisia hankkeen aikaansaannoksista. Tästä on hyvä jatkaa!
– Tuntuu, että tässä vasta päästiin kunnolla alkuun. Työ on luonut hienoa perustaa tulevienkin kehittämishankkeiden toteuttamiselle. Alueen kehittämisessä parhaat tekijät ovat asukkaat ja toimijat itse. Jäädään mielenkiinnolla odottelemaan, mitä tästä kaikkea uutta tästä syntyy, kommentoi maatalousyrittäjä Marko Viitasaari, joka osallistui hankkeen työpajoihin ja muun muassa teurastamohankkeen visiointiin.
Hankkeen loppuraporttiin voi tutustua kokonaisuudessaan tuloksineen kaikkineen täällä: Tienviitat-loppuraportti.
Hankkeen rahoitus saatiin Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta Leader Aisaparin kautta. Hankkeen budjetti oli noin 49 999,99 euroa. Hankeaika oli 1.1.2020–31.12.2022