Puutarha-alan opiskelijat mukana uuden oppimateriaalin valmistelussa LUKEn johdolla
Järviseudun ammatti-instituutin puutarha-alan opiskelijat pääsivät mukaan viimeisimmän alan tutkimustiedon siirtämiseen koulutuksen käyttöön, kun Luonnonvarakeskus LUKE:n tutkija vieraili JAMIlla pitämässä aiheeseen liittyvää seminaaria.
JAMIn Kurejoen yksikössä järjestettiin syyskuun alussa mielenkiintoinen seminaari ja työpaja puutarhatuotannon ympäristövaikutuksien uudesta tutkimustiedosta. Tapahtuma oli osa LUKEn hallinnoiman PuutarhaLCA-hanketta. Mukana oli noin 30 osallistujaa alan opiskelijoita, sidosryhmien edustajia sekä vieraita myös Virosta. Viron suurimman puutarhaoppilaitoksen, Räpina Aianduskoolin, kaksi opettajaa Hannes Rohtsalu ja Tarmo Evestus, Two Countries-One Environment-hankkesta osallistuivat seminaariin. Mukana oli myös Kainuun ammattiopistosta väkeä.
Elinkaariarvioinnilla tärkeää dataa tuotantomenetelmistä
PuutarhaLCA-hankeen Marja Rantanen LUKElta esitteli seminaarin alussa puutarhatuotannon kehittymisen vaikutuksia alan ympäristövaikutuksiin. Suurin muutos tuotannossa viimevuosina on ollut marjojen viljelyn siirtyminen avomaalta tunneleihin sekä salaattien ja yrttien siirtyminen kasvihuoneista vertikaaliviljelyyn.
– Elinkaariarvioinnilla (LCA) voidaan tunnistaa parhaita keinoja pienentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Tässä tutkimusmenetelmässä ympäristövaikutuksia arvioidaan usealla eri vaikutusluokalla. Näitä ovat tuotannon ilmastovaikutus eli hiilijalanjälki, rehevöittävä vaikutus, ekotoksinen vaikutus, energiankulutus, uusiutumattomien raaka-aineiden käyttö, maankäyttö, ravinnejalanjälki, hävikin määrä ja vesijalanjälki. Hankkeessa olemme keränneet dataa avomaa- ja tunneliviljelystä vuosilta 2017–2021, hän kertoo.
Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa viljelijöiden käyttöön, jotta tuotanto pystytään toteuttamaan kannattavasti mutta mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla.
Materiaalia koulutukseen
LUKE on halunnut olla mukana yhdistämässä koko puutarha-alan kenttää: tutkijoita, viljelijöitä ja koulutusta.
– Työpajamenetelmällä on hyvä saada tutkimuksesta koulutukseen tietoa, konseptia ideoimassa ollut Marja Rantanen kertoo. Ajatus seminaaripäivän järjestämisestä virisi, sillä JAMIlla on muutakin yhteistyötä LUKEn kanssa, esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva Laatuhumalahanke.
– Tämä on luonteva tapa jalkauttaa tutkimustietoa myös tänne opetukseen. Tarkoitus on saada aikaan hyödyllistä oppimateriaalia tutkimuksesta koulutukseen. Työpajan materiaalit jäävät LUKElle, Marja Rantanen selventää.
Työpajoissa opiskelijaryhmät saivat pohtia ympäristöaiheisia kysymyksiä eri tuotantoympäristöistä: avomaa-, tunneli-, kasvihuone- ja vertikaaliviljelystä. Tehtävänä oli myös nimetä puutahratuotantoon liittyviä materiaaleja kuvien perustella ja lopuksi keskustella ryhmässä.
– Oppimateriaalin tuotannossa pyrimme siihen, että muun muassa näihin työpajoissa pohdittuihin kysymyksiin tulee sieltä vastauksia. Työpajoja toteutetaan muuallakin ja tiedon keruu on valmis loppuvuodesta 2022. Jamilaiset saavat ensimmäisten joukossa materiaalia kommentoitavaksi, Marja Rantanen sanoo.
Ryhmissä virisi valtavasti hyvää keskustelua ja todella hyviä vaikeita kysymyksiä tuli esille.
Vierailijat viihtyivät päivässä
Räpina Aianduskoolista päivässä vieraana olleet Hannes Rohtsalu ja Tarmo Evestus olivat tyytyväisiä päivän antiin ja muutenkin oleskeluunsa Suomessa ja JAMIlla.
– On ollut upea mahdollisuus meille heijastaa molempien maiden ja oppilaitosten luonnonvara-alan koulutusta ja ympäristön huomioimista. Oli hienoa myös tavalta JAMIn alan opiskelijoita. Näemme LUKEn ja JAMIn kanssa tehdyn yhteistyön erittäin arvokkaana. Nautin seminaarista ja ryhmätyöstä. Toivotaan, että pystymme jatkossakin tekemään yhteistyötä, Hannes Rohtsalu toteaa.