Puuala kysyy luovuutta ja on antoisa opettajillekin
Jamin puualan opetuksessa aloitti viime syksynä kaksi uutta opettajaa: Marko Haapamäki (kuvassa vasemmalla) ja Matias Yli-Mannila. Marko Haapamäki toimii lisäksi puualan tutkintovastaavana. Miehet ovat hyvä työtiimi.
Marko Haapamäellä on pitkä kokemus oppilaitostyöstä.
– Olen ammatiltani teknisen työn opettaja, ja työurani tehnyt tähän asti peruskoulussa. Siirtyminen Jamiin tuli melko nopealla aikataulla viime syksynä, kun minulle soitettiin ja kysyttiin, että kiinnostaisiko tutkintovastaavan pesti täällä. Lähdin tutustumaan paikkaan, ja päätin sitten lopulta hakea tehtävään, hän kertoo.
Työtä hän pitää mielenkiintoisena. Antoisaa on etenkin se, että opetusta on ainoastaan puuosastolla, ja hän voi näin keskittyä ydinosaamiseensa.
Matias Yli-Mannila on ammatiltaan rakennusmestari ja työskennellyt työnjohtajana alan yrityksissä. Maailmantilanne sai miehen kuitenkin kartoittamaan muitakin työvaihtoehtoja.
– Työuralta minulle oli jo kertynyt paljon kokemusta CNC-koneilta työnjohdosta puualalla, joten työtehtävät täällä olivat entuudestaan hyvin tuttuja, vaikka koulumaailma onkin uusi ympäristö. Olen kuitenkin joskus miettinyt, ettei opetusala varmaan olisi hullumpi vaihtoehto, hän kertoo.
Hän työskentelee kolmena päivänä viikossa puuosastolla, ja kahtena päivänä viikossa hän pitää suomen kielen tukiopetusta kansainvälisille opiskelijoille.
– Olen tykännyt työstä ja on mukava saada nähdä opiskelijoiden kehitys niin käden taidoissa kuin kielitaidossa.
Työvälineisiin perehdytys kuuluu kaikille
Jamissa puualalla opiskelee tällä hetkellä 35 opiskelijaa. Puualalle on jatkuva haku, mikä tarkoittaa, että opiskelijoilla on hyvinkin erilaisia lähtötilanteita.
– Monet opiskelijoista ovat aikuisia, joilla on jo jokin tutkinto taustalla. Opintopolut on räätälöity yksilökohtaisesti. Aikuisten kohdalla usein hyväksiluetaan pakollisia, yhteisiä opintoja, jos ne vain ovat riittävän tuoreita ja suomalaisesta tutkinnosta, Marko Haapamäki sanoo.
Materiaali tulee puuosastolle käsittelemättömänä sahatavarana. Mahdollisimman vähän hankitaan valmista materiaalia kuten liimapuulevyä. Opiskelun alussa tutustutaan jo ihan sahatavaran käsittelyyn, miten se pitää ensin kuivata, ennen kuin sitä voi alkaa työstämään. Sitten tutustutaan työvälineisiin, joita ovat muun muassa höylät, sirkkelit, pyörösahat, CNC-kone, jyrsimet ja hiomakoneet.
– Opiskelu alkaa aina sillä, että perehdytetään koneisiin. Vaikka osaamista olisi jo ennestään, niin nämä meidän koneemme tietysti ovat kaikille uusia, hän jatkaa.
Kun perusteet ovat hallussa, siirrytään käytännön tekemiseen.
– Opiskelijoilla voi olla omia projekteja, mutta teemme myös asiakastöitä joko ulkopuolisille asiakkaille tai toiselle osastolle Jamissa, Marko Haapamäki kertoo.
– Piirustusten tekeminen ja lukeminen kuuluu myös opintoihin. Perehdytyksen jälkeen opiskelijan on mahdollista jatkaa myös itse suunnittelemansa tuotteen kanssa, hän sanoo.
Luovuus kantaa työssä
Valmistuttuaan opiskelija voi toimia puusepän, rakennuspuusepän ja levy/kalustustuotteiden valmistusprosesseissa CNC-tekniikkaa hyödyntävän tuotannon erilaisissa työtehtävissä. Tutkinnon suorittaneen puusepän työtehtäviä voivat olla esimerkiksi huonekalujen ja kalusteiden valmistus sekä CNC-koneen ohjelmointi ja käyttö, sisustus- ja sisärakentamisen puutyöt, kokoonpano ja varustelutyöt, prototyyppivalmistus ja myös teollisuusrobotin käyttötehtävät.
– Hyvin monenlaisiin paikkoihin alalla voi työllistyä. Tärkeintä on kiinnostus puutöitä kohtaan. Omatoimisuudesta on myös etua. Opiskelu on täysin opiskelijalähtöistä, eli hyvinkin vapaat kädet annetaan, jos on halua tehdä omia projekteja, Matias Yli-Mannila sanoo.
– Luovuudesta on myös etua ja sitä tarvitaan. Pitää osata itsekin kehitellä ja ideoida, eikä vain odottaa, että opettaja pyytää jotain tekemään, Marko Haapamäki lisää.
Kiinnostus puun työstämiseen toi alalle
Kurejoen puuosastolle on ohjautunutkin hyvin erilaisia ja alasta kiinnostuneita opiskelijoita. Moni on ulkomaalaistaustainen.
Moskovasta kotoisin oleva Pavel Nemchinov oli kiinnostunut työskentelemään puun kanssa. Kotimaasta ei löytynyt kuitenkaan sopivaa opiskelupaikkaa.
– Halusimme vaimoni kanssa myös kokeilla ulkomailla asumista. Joku suositteli minulle Jamia, joten halusimme kokeilla ja haimme tänne, hän kertoo.
– Kiinnitin tässä työssä erityistä huomiota kalusteen pintaan. Halusin, että siitä tulee erittäin sileä. Yleensä tykkään tehdä jotakin erikoista ja työstää epätyypillisiä muotoja kalusteeseen. Se on kiinnostavaa. Eniten pidän siitä tunteesta, kun näkee oman työnsä käden jäljen aika nopeastikin, hän kertoo.
Aleksei Zabavin on opiskellut maatalousalaa Jamissa. Hän kiinnostui kuitenkin myös puusepän opinnoista ja ajattelee, että nykyään on hyvä olla monitaitoinen.
– Pidän puun kanssa työskentelystä. Olen opiskellut aiemmin insinööriksi, ja puusepän opinnoissa tarvitaan paljon samoja taitoja: täällä on paljon koneita ja tarvitaan suunnittelua. Jamissa on myös hyvä opettaja, hän sanoo.
Artem Kamaletdinov innostui alun perin Suomesta ja Jamista, kun näki Ville Haapasalon videon.
– Venäjällä puutyöt olivat harrastukseni. Kun aloin pohtia uutta ammattia, päätin tehdä tästä harrastuksesta työn itselleni, hän kertoo.
– Mielestäni tämä ammatti on Jamissa mielenkiintoisin. Olen jo ollut töissä Alajärvellä, ja toivottavasti ammattiin valmistuminen auttaa minua löytämään täältä vakituisen työpaikan. Haluaisin jäädä paikkakunnalle, koska olemme jo kotiutuneet tänne, hän sanoo.
Myös Aleksei haluaisi työllistyä puualalle ja jäädä Alajärvelle.
– Tyttäreni on jo koulussa täällä ja saanut paljon ystäviä. Koko perhe on saanut täältä tuttuja ja ystäviä. Alajärvi on mielenkiintoinen asuinpaikka, ja halutessaan täältä on myös helppo matkustaa eri puolille Suomea, hän sanoo.
