Opiskelijarekrytoinnin konseptimme on ainutlaatuinen – alueemme yritykset hyötyvät
Järviseudun ammatti-instituutin opiskelijarekrytointi Venäjältä lääkitsee tehokkaasti Järvi-Pohjanmaan yritysten työvoimapulaa ja vaikuttaa samalla positiivisesti alueen väestökehitykseen. JAMIssa aloittaa vuosittain opiskelun satakunta venäläisopiskelijaa, joista moni muuttaa Suomeen perheineen.
Tänäkin syksynä Järvi-Pohjanmaan peruskouluissa on aloittanut kymmenen uutta venäläislasta, joiden vanhempi tai vanhemmat ovat tulleet opiskelemaan JAMIin. Sama näkyy päivähoidossa.
Opiskelijarekrytointi Venäjän Karjalassa kohdistuu kohderyhmään, joka on opiskellut suomea ja jolla on jo taustallaan koulutusta ja työkokemusta yliopistotasoa myöten lääkäristä opettajaan. Suomeen heitä tuo halu rakentaa elämää eteenpäin, saada työtä ja toimeentuloa sekä elää rauhallisissa ja turvallisissa puitteissa. Näitä arvostavat etenkin lapsiperheet.
JAMIN rekrytointikonsepti ainutlaatuinen
Työperäisen maahanmuuton välttämättömyys Suomelle tunnetaan ja tunnustetaan. JAMIn räätälöimä opiskelijarekrytoinnin konsepti on laajuudessaan ja jatkuvuudessaan tiettävästi ainutlaatuinen koko Suomessa.
Rekrytoinnilla on jo pitkä perinne. Viralliset kumppanikoulut ovat Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu ja Petroskoin valtion yliopisto, joiden kanssa yhteydenpito on tiivistä.
Erityisesti JAMI hakee opiskelijoita maatalous-, puutarha-, metalli-, ravintola-, auto- ja rakennusaloille.
– Ammatillisen oppilaitoksen tärkein tehtävä on mahdollistaa osaavan työvoiman saaminen seudun yrityksille. Siihen eivät alueen nuoret riitä. Opiskelijarekrytoinnilla pelastetaan aloja, joille suomalaisia ei saa tarpeeksi tai ehkä lainkaan, sanoo JAMIn rehtori Matti Väänänen.
Venäläinen työvoima saa hyvää palautetta
Opiskelijoiden tasosta, motivaatiosta ja kotoutumisesta kertoo se, että he työllistyvät valmistuttuaan liki sataprosenttisesti. Kaikki jäävät Suomeen ja jopa puolet meidän alueellemme. Osa jatkaa opiskelua vielä JAMIn jälkeenkin.
Järviseudun alueella heitä on kymmenissä yrityksissä, ja kokemukset ovat erittäin hyviä. Venäläisiä työntekijöitä arvostetaan ahkerina ja motivoituneina osaajina. Väänänen korostaa, että palkka on tietenkin suomalaisen tason mukainen.
– Yksi esimerkki opiskelijarekrytoinnin välttämättömyydestä ja onnistumisesta on ravintola-alan koulutus, jonka opiskelijat ovat liki kokonaan maahanmuuttajia. Opetus siirtyi tänä syksynä Kivitipun opetuskeittiöön, ja Kivitipusta tullut palaute on erittäin hyvää, Väänänen kertoo.
”Jami on alueen yritysten kivijalka”
Järvi-Pohjanmaan kunnissa JAMIn työtä arvostetaan. Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli sanoo, että JAMI on alueen kivijalka osaavan työvoiman saamisessa.
– Pelkästään Vimpelin ja Alajärven rajalla on tuhatkunta teollista työpaikkaa. Jos JAMI ei kouluttaisi ja rekrytoisi tänne ammattitaitoista työvoimaa, voitaisiin puhua teollisuuden alasajosta. Niin välttämätöntä työperäinen maahanmuutto meillä on. Alueemme yrittäjiltä tulee selkeää viestiä siitä, että uusia työntekijöitä tarvitaan koko ajan, Leijonanmieli sanoo.
Hän muistuttaa, että monessa suomalaisessa yrityksessä osaavan työvoiman saaminen on kasvun ja pahimmillaan koko toiminnan este.
– Meillä asiat ovat hyvin. JAMI on koko Suomen ykkönen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnissa. Suomesta ei löydy varmasti toista sellaista ammattikoulua, joka rekrytoi, kouluttaa ja integroi tehden yhteistyötä kuntien ja yritysten kanssa. Uskon, että JAMIsta tullaan ottamaan kunnissa mallia, hän pohtii.
Leijonanmielestä on myös hienoa huomata, miten JAMIn toiminta yhdistää kuntia.
– Yrittäjäthän eivät kuntarajoja näekään.
Järvi-Pohjanmaan kunnat satsaavat kotouttamiseen
JAMI on vastannut pitkälti myös opiskelijoidensa kotouttamisesta.
Nyt kunnat ottavat koppia kotouttamisesta uudella tavalla. Syyskuussa Järvi-Pohjanmaan kuntien palveluksessa aloitti maahanmuuttokoordinaattori Welcome2ep-hankkeen kautta. Hän tulee tekemään tiivistä yhteistyötä JAMIn kanssa.
Väänänen pitääkin tärkeänä sitä, että työperäisen maahanmuuton tarpeen kasvaessa koulun ja kuntien kesken rakentuu selkeä kuvio, jossa koulu vastaa opetuksesta ja kunnilla on toimintamalli uusien tulijoiden käytännön asioiden järjestämiseen ja kotouttamiseen.
– On tärkeää, että tulijat integroidaan alueen elämänmenoon ja harrastuksiin. Kokonaisten perheiden muuttoa olisi pyrittävä helpottamaan entisestään silloin, kun esimerkiksi toinen vanhemmista saa opiskelupaikan, pohtii Leijonanmieli.
Hän antaa kiitosta myös kolmannen sektorin aktiivisuudelle maahanmuuttajien kotouttamisessa.