Kv-opiskelijat rikastuttavat Järviseudun työelämää nyt ja tulevaisuudessa
Lokakuussa ensimmäistä kertaa Järviseudulla järjestetty KV-rekry-messutapahtuma onnistui hienosti ja on saamassa ainakin näillä näkymin jatkoa myös ensi vuonna. Tapahtuma oli Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun, SeAMK Maakuntakorkeakoulun ja Jamin yhteisponnistus.
– Tapahtuman kantavana tavoitteena on saada alueelle lisää kansainvälisiä (kv) opiskelijoita yrityksiin esimerkiksi harjoittelua tekemään. Monen yrityksen silmät aukenivat esimerkiksi sille, miten osaavaa kv-porukkaa SeAMK:issa opiskelee. Jamin opiskelijat taas puhuvat hyvin suomea ja ovat kiinnostuneita esimerkiksi yrittäjyydestä, kertoo Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun kehittämispäällikkö Elina Rantalahti. Elina on myös Järviseudun alueellisen maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja.
Hyvää pöhinää
Alueellamme on ollut positiivista virettä kv-opiskelijoiden työllistämisessä jo pidempään. Eri työryhmien, tapahtumien ja projektien sekä hyvien työnantajien käytännön kokemusten myötä tietoisuus kv-opiskelijoiden työllistämisestä on jatkuvasti paranemaan päin. Jamissa on toteutettu uraauurtavaa työtä kv-opiskelijoiden saamiseksi alueelle jo hyvin pitkään. He ovat työllistyneet mukavasti ja osa on jäänytkin alueelle pysyvästi.
– Tuotannon puolella työskentelevien osalta on jo havahduttu siihen, että kotimainen työvoima ei enää riitä täyttämään työvoiman tarvetta. Uskon, että kohta tämä tilanne on edessä toimihenkilöpuolellakin. Mielestäni sellaista hyvää pöhinää alueella on, Elina Rantalahti kiittelee.
Alumiinin koneistukseen erikoistuneessa Honpumet Oy:ssä Jamin kv-opiskelijoita on ollut töissä jo useiden vuosien ajan. Moni on saanut myös vakituisen työpaikan koneistajana. Honpumetilla on toimipisteet Luoma-aholla ja Vimpelissä.
– Meillä on tälläkin hetkellä vakituisena työsuhteessa henkilöitä, jotka ovat alun perin tulleet meille kv-opiskelijoina. Lisäksi on ollut lyhyemmillä pätkillä aina tarpeen mukaan, nytkin on. Tämä on erittäin hyvä systeemi, sillä näin molemmat osapuolet näkevät, sujuuko yhteistyö. Meille tämä mahdollisuus on merkittävä työvoiman saatavuuden kannalta, toteaa yhtiön myyntipäällikkö Timo Mastokangas.
Pitovoima paranee yhteistyöllä – konkreettisia toimiakin tarvitaan
Vaikka opiskelijoilla on kiinnostusta, Järviseudun alueen pitovoimaa pitäisi saada parannettua.
– Pitovoiman kehittäminen on ihan koko alueen ja alueen toimijoiden vastuulla. Tämän alueen asuttuna ja elinvoimaisena pysyminen on ihan kaikkien asia, oli sitten kyse elinkeinoyhtiöstä, kunnasta, koulutuslaitoksesta tai yrityksestä. Me kaikki tarvitsemme sitä, että meillä on sekä töitä että työpaikkoja, Elina Rantalahti sanoo.
Myös hyvät kokemukset kv-opiskelijoiden työllistämisestä lisäävät jo itsessään pitovoimaa.
– Positiiviset kokemukset lisäävät rohkeutta työllistää kv-opiskelija. Sana kiirii ja hyvät käytänteet leviävät alueella yritysten välillä. Kannustan rohkeasti kokeilemaan kv-opiskelijan työllistämistä, jos sitä on pohtinut, Elina Rantalahti sanoo.
– Kun hyviä työntekijöitä löytyy, heidät pitäisi tietysti saada pysymään täällä. Yksi tärkeä pitovoimatekijä onkin sopivien asuntojen saatavuus alueella, lisää Timo Mastokangas.