Etelä-Pohjanmaan kauppakamarilta lahjoitus kv-opiskelijatoimintaan
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari lahjoitti 8000 euroa Jamin kansainväliseen opiskelijatoimintaan. Lahjoitus on osa isompaa kokonaisuutta, jossa kauppakamari tukee kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä maakunnassa.
– Kauppakamarin hallituksessa herättiin asialle, kun loppuvuodesta saimme kuulla käytännössä, minkälaista oppilaitosten työ tällä hetkellä kv-toiminnassa meillä Etelä-Pohjanmaalla on. Samaan aikaan todettiin, että tilikaudesta oli tulossa hyvä, joten halusimme tehdä jotain konkreettista kv-opiskelijatoiminnan eteen ja lahjoittaa toimintaan varoja, kertoo Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtanen.
Hän mainitsee, että oppilaitosten kanssa keskustellessa resurssipula on noussut toisinaan esille.
– Lahjoituksen tarkoitus on tavalla tai toisella tukea kansainvälisten opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen tai varsinaisten työpaikkojen löytymistä. Yhteensä jaoimme maakunnan eri oppilaitoksille 53 000 euroa.
Kauppakamarin avustus on avoin, eli oppilaitokset itse voivat sitä suunnata kv-toimintaan parhaaksi katsomallaan tavalla.
– Näin oppilaitokset, jotka jo tekevät tätä työtä ympäri maakuntaa, saavat lisäresurssia toimintaansa. Tuki kohdistuu juuri heihin, jotka ovat sen suurimman askeleen jo ottaneet: tulleet Suomeen opiskelemaan ja voisivat ehkä jäädäkin alueelle töihin ja asumaan pysyvästi, Kohtanen toteaa.
Lahjoitus auttaa kotouttamistyössä
Jamille lahjoitus antaa mahdollisuuksia täydentää ja lisätä resurssia tavanomaiseen toimintaan, kuten kv-opiskelijoiden alkukartoituksiin, kieliopintoihin tai kotouttamiseen.
– Kotouttaminen on meillä esimerkiksi sitä, että kansainvälisiä opiskelijoita tutustutetaan monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan vaikkapa vierailemalla uimahallissa tai muissa liikuntapaikoissa, alueemme museoissa tai tehdään pieniä retkiä. Kaikki tämä toiminta tehdään vapaa-ajalla, eli oppilaitosarjen ulkopuolella ja tähänkin menee resursseja ihan polttoaineista lähtien, kertoo koulutusalajohtaja Ilkka Ylinen.
Kokonaisvaltainen ankkuroituminen seutukuntaan on työssä tärkeä tavoite.
– Se tarkoittaa joskus sitä, että otamme vastaan kokonaisia perheitä. Työtä on tehty pitkään, ja viime vuonna ensimmäiset meidän opiskelijoidemme lapset valmistuivat ylioppilaiksi, Ilkka Ylinen kertoo.
Kotouttamisessa on Jamissa onnistuttu, sillä useita perheitä on saatu sitoutettua seutukuntaan. Kaikkiaan opiskelijoiden lapsia on alueen päiväkodeissa ja kouluissa nelisenkymmentä.
– Tässä on tärkeää ollut juuri se, että on annettu mahdollisuus tulla Suomeen perheenä. Jotkut opiskelijamme ovat ostaneet talonkin alueelta. Perheen asettuminen ja se että lapset pääsevät kouluun ja päiväkotiin, on tärkeää, Ilkka Ylinen jatkaa
Kansainvälisiä osaajia tarvitaan
Etelä-Pohjanmaalla on ollut pitkään työvoimapula. Taantumasta huolimatta työttömyysprosentit ovat pysyneet maakunnassa matalina. Töitä tulee olemaan yhä enemmän taantuman jälkeen.
– Työpaikkoja on maakunnassa hyvin tarjolla, ja yleisesti on tiedostettu, että kansainväliset osaajat ovat nopein tapa vastata työvoimapulaan, Tomi Kohtanen sanoo.
Yritysten näkökulmasta on merkittävää, että esimerkiksi Jami auttaa työvoiman saatavuuden parantamisessa. Kansainväliset opiskelijat ovat tärkeä lisä opiskelijoihin, joita muuten ei välttämättä riittäisi työvoimatarpeen täyttämiseen.
– Taitaa kovin työvoimapula olla teollisuudessa. Aika usein kuulee yrityksistä, että etenkin koneistajista ja hitsareista tahtoo olla kova pula. Erilaisia suunnittelijoita ja koodareita myös tarvitaan. Maakuntamme on mielenkiintoinen siinä mielessä, että yrityksiä on joka puolella, eivätkä ne ole keskittyneet esimerkiksi tiettyyn kaupunkiin. Merkittäviä vientiyrityksiä sijaitsee aivan joka puolella maakuntaa Vimpelistä Alajärvelle, Kauhajoelta Karijoelle ja Isostakyröstä Ähtäriin. Olikin tärkeää kohdistaa tukea oppilaitoksille ympäri maakuntaa, Tomi Kohtanen sanoo.
Yrityksillä oma roolinsa
Tomi Kohtanen toivoo, että yritykset avaisivat rohkeasti ovensa kansainvälisille työntekijöille. Moni on näin jo tehnytkin.
– Etenkin ensimmäisen kansainvälisen työntekijän kohdalla on varmasti opeteltavaa, mutta rohkeasti kokeilemalla ja kysymällä myös kokemuksia muilta, pääsee vauhtiin. Sen lisäksi, että avaa ovensa, pitää ehkä hieman myös avata sydäntäkin tulokkaille. Kun ajatellaan isossa mittakaavassa, niin meillä loppuu suomenkieliset suomalaiset työntekijät ihan joka puolelta Suomesta. Olisi hassua, ettemme hyödyntäisi kansainvälistä työvoimaa, Tomi Kohtanen.
Erilaiset työssäoppimisjaksot ovat matalan kynnyksen tapa kokeilla kansainvälisen opiskelijan työllistämistä ja pikkuhiljaa totutella myös organisaationa ajatukseen.
– Oppisopimus ja koulutussopimus ovat myös hyvät väylät harjoitella yhteistyötä opiskelijan ja yrityksen välillä. Me Jamissa olemme tehneet tätä niin pitkään, että meihin uskaltaa kyllä tukeutua, kaikenlaiset tilanteet ja asiat ovat meille tuttuja kv-opiskelijoiden työllistämisessä, lisää Ilkka Ylinen.
YHTEISTYÖSSÄ TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON ETEEN
Jami on mukana elinkeinoyhtiö Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu hallinnoimassa alueellisessa maahanmuuttotyöryhmässä, johon kuuluvat toiminta-alueen kunnat, ELY-keskus, Hyvinvointialue ja Kympin työllisyysalue. JPYP:llä on ollut myös hankkeita, joissa ulkomaisen työvoiman saatavuutta alueelle on pyritty edistämään. Viimeisimmän hankkeen tuloksena luotiin yhteinen Järviseudun kotouttamisohjelma, jossa erityisenä painotuksen kohteena ovat alueelle opiskelemaan tai töihin tulevat maahanmuuttajat sekä edistettiin tietoisuutta maahanmuutosta.
– Tällä hetkellä Järviseudulla on jokaisessa kunnassa maahanmuuttokoordinaattori. He tekevät käytännön työtä. Alueellisen maahanmuuttotyöryhmän tavoite on luoda alueelle yhtenäiset käytännöt, kertoo työryhmän puheenjohtaja ja projektipäällikkö Elina Rantalahti JPYP:stä.
Hän lisää, että etenkin maahanmuuttajien palvelupolussa ja pitovoimassa on vielä kehitettävää alueella ja koko maakunnassa.
– Oppilaitokset ja työpaikat kyllä kiinnostavat kansainvälisiä opiskelijoita niin meillä täällä Järviseudulla kuin muuallakin maakunnassa, vetovoimaa siis on. Pitovoimassa vielä on kehittämistä meille kaikille.