Järviseudun ammatti-instituutti Jami
Järviseudun ammatti-instituutti Jami

Etusivu » Blogi


Rehtorin blogi

Mitä hyvää koronasta?

10.11.2020

Tuskastuttava vuosi on kohta takana ja epävarmuus jatkuu. Toivo elää, että saamme rokotteen ja tämä kriisi selätetään. On selvää, että tämä vuosi on osoitus siitä, että tilanteet voivat muuttua hyvin nopeasti, emmekä tiedä tarkkaan mihin tilanteeseen siirrymme. Näyttää varmalta, että epävarmuus lisääntyy, ennustettavuus heikkenee, yllätyksiä on edessä. Vaikka varaudumme entistä paremmin, niin ehkä entistä useammin kohtaamme mustan joutsenen, jota ei pitänyt olla olemassa.

 

Oppilaitokset kaikilla tasoilla kouluttavat osaajia tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Kaikki oppilaitokset tunnistanevat sen, että maailma muuttuu nopeasti. Hyvä niin. Maailman muutokset eivät noudata enää lineaarista muutoskäyräö, vaan exponentiaalista muutoskäyrää. Tätä ehkä voisi kuvata niin, että kun yleinen käsitys on :

”arvioimme lähitulevaisuuden osalta niin, että kuvittelemme muutoksen suuremmaksi, kuin se tulee olemaan. Toisaalta kuvittelemme, että pidemmällä aikajänteellä asiat muuttuvat hitaammin, kuin todellisuudessa tapahtuu”

Esimerkkeinä tuosta voisi sanoa, että lentävät autot eivät ole vieläkään arkipäivää, kuussa tai marssissa ei ole siirtokuntia jne. Toisaalta emme olisi arvanneet, että lähes jokaisella ihmisellä maailmassa on viestintälaite jolla on jatkuvasti pääsy lähes kaikkeen tutkittuun tietoon ja vaikka mihin. Kuinka moni meistä olisi 15 vuotta sitten ajatellut, että puhelimella voit katsoa rajattomasti elokuvia, kuunnella mitä vaan musiikkia, missä vaan olet ja vielä hyvin edullisesti. 

 

Teknologian exponentiaalisen kasvun aikana siirrymme tilanteeseen, jossa tuo kaukana oleva tulevaisuus onkin aiemmin totta kuin villeimmissä aatoksissamje kuvittelimme. Tekoälyn kehitys määrittelee tämän polun. 

 

Samalla kun meidän on vaikeaa ymmärtää exponentiaalista kehitystä, niin yhtä vaikeaa on ymmärtää kasvavaa hajontaa ja turbulenssia. Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Se on Koronan myötä huomattu vaikeimman kautta. Sama pätee ilmastonmuutokseen. 

 

Oppilaitoksen osalta kaikki tämä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole ehdotonta totuutta siitä, millainen huomisen maailma on, mitä pitäisi osata, eikä opettajamme tiedä ja osaa kaikkea, mitä huomenna pitäisi. Meidän on oltava kuitenkin tuntosarvet pystyssä ja  jatkuvasti ennakoitava tulevaa ja olla valmiita oppimaan uutta. Tämä on se tärkein oppi myös opiskelijoille. Opettajat ovat valmentajia, joilla on vahvat perustiedot ja näkemystä muutoksissa. Toki ne tämän päivän tärkeimmät asiat tunnetaan ja ne opiskelijat oppivat, mutta tulevaisuus on entistä lähempänä. 

 

Kaikenlaisen epävarmuuden kasvaessa olisi hyvä, jos tukeutuisimme entistä enemmän toisiimme. Keskustelisimme avoimesti ja arvostaisimme toistemme mielipiteitä. Lopullista viisastenkiveä ei taida löytyä, silloin kompromissit ovat ehdottomuutta paljon parempia ratkaisuja. 

 

Kaikesta huolimatta kannattanee muistaa Bob Marleyn ajatuksia:

Here's a little song I wrote

You might want to sing it note for note

Don't worry, be happy

In every life we have some trouble

But when you worry you make it double

Don't worry, be happy

Don't worry, be happy now

 

Kategoriat
Avainsanat
Arkisto
wsd