Järviseudun ammatti-instituutti Jami
Järviseudun ammatti-instituutti Jami

Etusivu » Blogi


Rehtorin blogi

Ammatillisen koulutuksen reformi - mitä tavoitellaan ja miten vastata haasteisiin?

31.10.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi tuo mukanaan suoritusperusteisen rahoituksen, nostaen keskeisiksi kehityskohteiksi opiskelijoiden opintojen etenemisen, valmistumisen ja opiskelujen jälkeisen työllistymisen tai sijoittumisen jatko-opintoihin. Reformi painottaa opiskelijoiden yksilöllisten opinpolkujen mahdollistamista, jota jo aiemmin käyttöönotettu AHOT-menettely tukee. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja opiskelijoille muodostetaan oma etenemispolku, joka johtaa nopeammin valmistumiseen ja työelämään sijoittumiseen. Voisin kuvitella, että yhä useammassa oppilaitoksessa siirrytään jatkossa jatkuvaan sisäänottoon, jolloin opiskelut voi aloittaa milloin haluaa ja opiskelijat valmistuvat satunnaisesti vuodenajasta riippumatta. Muutos tuo mukanaan useita haasteita perinteiseen koulunpitoon ja sarjatuotantoajatteluun tottuneille oppilaitoksille. Muutos johtanee vääjäämättä isoihin muutoksiin opetuksen toteutuksessa, kun samalla rahoitus kiristyy ja odotetaan yhä työelämäkeskeisempää oppimista. Samaan aikaan opetuksen odotetaan tarjoavan yhä paremmat valmiudet elinikäiseen oppimiseen, koska jo etukäteen arvioidaan, että valmistuvat tulevat kokemaan koko työuransa aikana ehkä 4-5 ammattia, ammattirakenteemme jatkuvasti ja tihenevään tahtiin uudistuessa. Teknologian alati nopeutuva kehitys muuttaa maailmaa ennennäkemättömällä tavalla ja nopeudella. Tällöin myös opetuksen ja oppimisympäristöjen on elettävä mukana muutoksessa. Muuttuva maailma on muokannut merkittävästi myös ammatillisten oppilaitosten pääkohderyhmien ajattelua siitä, mitä oppilaitoksilta ja opetukselta odotetaan ja millaisena nuoret näkevät tulevaisuuden työelämän ja tulevan työuransa (vai puhutaanko edes työurista?). Samat muutokset vaikuttavat koko koulutuskenttään ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin muutos on jo noudattanut pitkälti samaa kaavaa, kuin mihin ammatillisen koulutuksen rahoitusmallissa nyt päädytään. Rahoitusleikkaukset aiheuttavat aina tuskaa, mutta sinällään muutoksella tavoitellaan toivottavia asioita.

 

Miten noihin muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin sitten voitaisiin vastata? Kouluttajien on varmasti rakennettava entistä tiiviimpiä suhteita elinkeinoelämään, jotta työelämäkeskeisyys saadaan aidosti toteutettua. Tämä parantaa myös työllistymistä ja lisää opiskelumotivaatiota. Työelämään entistä enemmän sidoksissa oleva oppiminen aiheuttaa jo sinällään isoja tarpeita yksilöllisille opinpoluille. Oppilaitos ei voi muuttaa työelämän rytmiä, vaan oppilaitoksen on tavalla tai toisella sopeutettava toimintaansa työelämän mukaan. Työpaikkaohjaajien rooli varmasti kasvaa ja heidän sidoksensa oppilaitoksiin tiivistyy. Opettajan rooli muuttuu entistä enemmän valmentajan rooliksi, jossa opettaja käyttää laaja-alaista osaamistaan, kokemustaan, näkemystään ja pedagogisia valmiuksiaan. Tieto vanhenee nopeasti ja siinä mielessä opettajan rooli oikeiden vastausten antajana vähenee. Oppimisessa opettaja on mukana oppimassa uutta ja valmentamassa uusia ammatillisia osaajia. Muutos aiheuttaa myös paljon haasteita opettajien ajattelulle oppimisesta ja työstään. Muutos on kuitenkin välttämätöntä.

 

Lähdemme Jamissa hakemaan tukea noihin haasteisiin mm. verkko-opintojen kehittämisestä ja laajoista monialaisista projekteista, jotka ovat tiiviissä yhteydessä työelämään. Verkko-oppimisalustan valintaprosessi on kesken ja teemme valinnan vielä syksyn aikana. Samaan aikaan rakennamme yhteistyötä muiden ammatillisten kouluttajien kanssa, pyrkien tuottamaan yhdessä YTO-aineiden verkkototeutukset. Verkko-opintotarjonta tulee mahdollistamaan itsenäisenkin opiskelun lisäämisen, mutta erityisesti sillä pyritään vapauttamaan enemmän ohjausaikaa niille opiskelijoille, jotka kaipaavat lisää ohjausta. Verkko-opintoja on tarkoitus kehittää myös yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa siten, että opiskelijat pystyisivät suorittamaan amk-opintoja jo toisen asteen opintojensa aikana, jos potkua, halua ja motivaatiota riittää.

 

Laajoja projekteja tuodaan keskeiseen osaan opintojen suorittamista. Kone- ja metallialaan keskeisimmin liittyen on sovittu ajosimulaattorien rakentamisesta. Hämeen ammattikorkeakoulussa on aloitettu rakennesuunnittelu ja keväällä aloitamme Jamissa simulaattoreiden valmistamisen. Uuden tyyppisen saunalautan suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan samoin, yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Tämä projekti tuo yhteiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen meiltä useiden koulutusohjelmien opettajia ja opiskelijoita. Projekteihin rakennetaan aina tiivis työelämäyhteys, koskee se sitten suunnittelua, rakentamista tai tuotteiden käyttöä. Uskon, että näidenkin projektien myötä opiskelijat pääsevät oppimaan entistä käytännönläheisemmin todellisen tekemisen parissa nähden sen, mihin oma ja ryhmän työ johtaa. Samalla myös me, henkilökunnan eri alojen ammattilaiset, työskentelemme yhä selkeämmin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Oppimisalustan valinnan myötä myös projektit ja niiden eteneminen tulee näkymään verkossa entistä elävämmin ja kattavammin. Verkko-oppimisen kehittäminen tuo mukanaan myös joitain teknisiä muutoksia, jotka näkyvät niin opettajien, kuin opiskelijoiden arjessa muutenkin. Heti vuoden alussa rakennamme mm. kattavat langattomat verkot jokaiseen yksikköömme ja päivitämme henkilöstön päätelaitteita ja liittymiä ajanmukaisempiin. Lähdetään siis yhdessä tekemisen kautta kohti uutta. Kehitetään talon sisäistä yhdessä tekemistä, mutta ei käännytä sisäänpäin, vaan rakennetaan samalla tiiviimpää yhteistyötä muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa.

Kategoriat
Avainsanat
Arkisto

 

wsd